 |
Noin 1300 poljetun kilometrin jälkeen oli mukava tuuletella Eiffel -tornin juurella 💛 |
Olipa reissu! Hieno, raskas, haastava mutta kaiken kaikkiaan upea kokemus jota ei vaihtaisi pois eikä kaduta että on ollut mukana. Matka ei ollut helppo vaikka treenattu oli. Päivät oli pitkiä ja oman lisämausteensa toi vesisateet ja kylmyys. Ainoastaan yksi päivä oli täysin sateeton, mutta muina päivinä vettä tuli enemmän ja vähemmän. Alimmillaan lämpömittari näytti +9 ja siihen vielä vesisade & tuuli lisäksi 💦 Kyllä välillä oli sille kuuluisalle suomalaiselle sisulle käyttöä!
Oli kyllä hienoa taas huomata mitenkä tärkeä osa itselle on elämässä liikkuminen ja se että saa olla mukana jossakin tärkeässä jolla on merkitystä muillekin kuin vain itselleen. Ehkä myös juurikin reissun aikana tuli melko konkreettiseksi se tosiasia että siellä kampea pyöritettiin juurikin siitä syystä että sillä tekemisellä saa aikaan jollekin toiselle jotakin eikä niinkään että olisi ollut se tärkein asia itsensä voittaminen, haasteista selviäminen tai minkään tavoitteen tekeminen. Kyllä siellä olisi varmasti antanut helpommalla periksi jos olisi ihan puhtaasti itsekkäistä syistä ollut mukana koska kieltämättä aika ajoin aika vahvasti oltiin siellä mukavuus asteen ulkopuolella. Kyllä nyt voi olla ylpeä siitä että maaliin tullessa ilmoitettiin että olemme kaikki Team Rynkeby maat, kaupungit ja tiimit tehneet yli 8,6 miljoonan euron potin vakavasti sairaiden lasten hyväksi 💛🖤
Matkan jälkeen jäi kyllä vähän tyhjä olo että mitä nyt? Pyöräily sai syvemmän sijan sydämessä eli se harrastus jatkuu ja vahvistuu mutta mitenkä voisi jatkaa hyväntekeväisyyttä tällä tasolla? Noh; ehkä tässä ajan myötä tulee kaikenlaista vastaan ja toisaalta on tuo kokemusasiantuntijuus jonka kautta voi auttaa ja olla avuksi. Ja mistäpä sitä tietää vaikka taas jossakin vaiheessa olisi osa jotakin Rynkeby -perhettä 😊
Kommentit
Lähetä kommentti