Menipäs viikko äkkiä?! Piti oikein pysähtyä miettimään että mitä viikossa on tapahtunut. Ei ole kuitenkaan kyse siitä että on kiire, liikaa tekemistä tai vauhtia turhan paljon vaan pikemminkin siitä että ei tarvitse miettiä miten saa kaikki hoidettua, mitä on jäänyt tekemättä ja mitä pitää vielä tehdä. Ehkä juuri siitä syystä on myös vähän ajantaju hämärtänyt kun ei ole joka päivälle kalenteri täynnä eikä tarvitse lentää paikasta toiseen. Päivät ovat hyvinkin pitkälti toistensa kaltaisia ja ainoastaan työt rytmittävät sen onko arki vai vapaa, pitääkö mennä toimistolle vai saako olla etänä. Kuten huomaat; tässä kohtaa kirjoitan että pitää mennä toimistolle ja saa olla etänä. Oma olotila tällä hetkellä suosii kotikonttoria ja kodin työrauhaa joskin huomaa että toimistollakin on ihan kiva käydä. Toistaiseksi työntekemisen tehokkuus ja oma jaksaminen on kuitenkin ihan eri luokkaa niinä päivinä kun saa olla kotona eli edelleen sopivampi vaihtoehto minulle työn tekemiseen on etätyöt.
Kuluneen viikon aikana tuli käytyä jo kävelylenkeillä eli noin 3-4 kertaa about 20-30 minuutin mittaista metsäsamoilua tuli tehtyä. Hyvinkin maltillisella vauhdilla, pysähdellen ja luontoa kuunnellen. On kyllä jännä mitenkä sitä enemmän ja eritavalla saa hyvän olon tunnetta lyhyemmälläkin ulkoilulla kun ei yritä tavoitteellisesti ja tekemistä mitaten suorittaa. Yhdessä vaiheessa ajattelinkin että ennen olisi ollut kello mittaamassa aikaa, matkaa, sykkeitä, keskivauhtia jne kun olisin hiki päässä hoputtanut koiraa että "mennään nyt" ja "ei sitä joka kortta tarvitse jäädä haistelemaan". Ihan jopa tuli vähän huono omatuntokin tässä vaiheessa kun ajatteli että sitä on näemmä jopa koiran lenkkihetkistäkin tullut tehtyä suoritus joka on pitänyt mitata ja ottaa treenistä. Ei kiva eikä hyvä 😕
Tämän kuluneen viikon paras päätös lienee se että tuli hankittua ulkopuolista apua palautumiseen. Sain erittäin hyvää opastusta hengitysharjoitteisiin sekä muutamiin asanoihin joita käytetään restoratiivisessa joogassa. Aivan todella hyviä vinkkejä ja tarkoitus on ottaakin nämä vinkit & opit mukaan jokapäiväiseen toimintaan ja hyödyntää esimerkiksi työn ohessa tauoilla, tilanteissa joissa kaipaa rauhoittumista tai ihan vaan muuten hermoston liikakierrosten laskemiseen.
Jonkin verran myös on arveluttanut se että osaako sitä lähteä palautumaan oikein että ei hetken päästä taas ole tilanteessa että joutuu vetämään hätäjarrua. Sen vuoksi päätin että otan itselleni valmentajan joka näkee tilanteeni vierellä kulkien ja näin ollen pitää tekemiseni hallinnassa. En halunnut mitään tavallista personal traineriä vaan ehdottomasti sellaisen joka tietää mitä ylikuormitus on ja osaa sen ympärille rakentaa kokonaisuuden ilman pelkoa että vedetään taas yli. Kävikin toisaalta ihan sitten tosi hyvä tuuri että törmäsin tekstiin jossa häntä oli haastateltu muutama vuosi sitten siitä, miten hän oli toipunut ylikuormituksesta ja samalla kuitenkin pyörittänyt liikunnan ja urheilun parissa toimivaa yritystä. Otinpa sitten yhteyttä ja nyt aloitellaan syyskuun lopulla hänen kanssaan valmennusta kohti palauttavaa elämää. Omat odotukset ovat melko korkealla ja myös huojentuneet koska jos ohjeet, opasteet ja neuvot on kahdelta oman "lajinsa" asiantuntijalta, ei ihan hirveän väärään suuntaan voida olla menossa 😊 Luotto on siis kova ja usko korkealla että kyllä tästä naisesta vielä ehjä saadaan 💖
Kommentit
Lähetä kommentti