Perhe
Näin isänpäivänä sitä miettii omaa perhettään, läheisiään ja sitä mitenkä tärkeitä ne kaikkein läheisimmät ihmiset ovat. Itse olen elämän suurimmissa murheissa, isoimmissa ongelmissa ja pohjattomilta tuntuvien surujen keskellä saanut sen suurimman avun, tuen ja turvan juurikin omalta perheeltä. Ei ole ollut sellaista tilannetta etteikö perhe olisi ollut apuna ja antanut lohtua kun sitä on tarvittu. Perhe on ollut aina se kaikkein tärkein 💗
Kun esikoiseni syntyi, meillä oli suuria alkuun pääsemisen ongelmia vauva-arjessa. Ensin oltiin esikoisen ensimmäiset elinpäivät teholla ja vielä kotiutumisen jälkeen juostiin erilaisissa tutkimuksissa melkeinpä koko ensimmäisen elinvuoden. Tässä kohtaa isoa apua ja tukea saimme puolisoni vanhemmilta, jotka viikoittain tulivat käymään, olivat tarvittaessa lapsenvahteina tai muuten auttoivat arjen askareissa tarjoten meille vanhemmille hetkellisiä hengähdystaukoja. Pieniä hetkiä mutta isoja juttuja arjessa jaksamiseen.
Seuraava iso mullistus elämässäni oli avioero. Omalla kohdalla se iski lujaa, veti pohjan pois elämältä ja ajoi mielen masennukseen. Voimat loppuivat, elämän ilo hävisi ja jokainen hetki oli tuskaisaa selviytymistä. Jäin yksin 4- ja 6 -vuotiaiden kanssa. He olivat kuitenkin se syy herätä aamuisin, pukeutua ja syödä. Muuhun ei riittänyt voimat, jaksaminen eikä kiinnostus ja tarvoinkin aika syvissä vesissä hetken aikaa. Tässä kohtaa onneksi oli apuna taas arjessa ex appivanhemmat, omat vanhemmat sekä paras ystävä. Ilman heitä en tiedä miten olisi kaikki päättynyt.
Kun perheenjäsen sairastuu vakavasti, on läheiset tärkeässä roolissa. Samalla myös läheiset ovat vaarassa sairastua koska melkeinpä jokainen läheinen unohtaa toista tukiessaan itsensä ja oman jaksamisensa. Sitä kulkee niin sen rakkaan ihmisen rinnalla, tukien, auttaen ja kaikkensa tehden, että unohtaa oman itsensä. Tämän kohdan olen itse käynyt läpi. Kahdesti. Olen tukenut, turvannut, auttanut ja ollut vierellä sekä fyysisesti että psyykkisesti sairastuneen perheenjäsenen rinnalla. Kaikkensa sitä tekee ja kaikkensa sitä antaa koska ne tärkeimmät ihmiset ovat syy elämään ja heille haluaa pelkkää hyvää.
Omien haasteiden kanssa kamppailu, sen oman itsensä unohtaminen ja jatkuvassa sykkeessä eteenpäin juosten, on iso mahdollisuus ajaa itsensä loppuun. Kun elämä heittää eteen jatkuvasti uuttaa haastetta eikä itse osaa vetää käsijarrua vaan pikemminkin painaa kaasua, tulee väistämättä eteen se polttoaineen loppuminen sekä fyysisten että psyykkisten voimien loppuminen. Keho huutaa erroria ja psyyke alarmia. Tässä tilassa käytyäni oli palapelin palat melko levällään eikä ollut mitään halua, tahtoa, saatikka voimia lähteä rakentamaan sitä palapeliä taas kokoon. Oli helpompi antaa olla ja käpertyä viltin alle sohvannurkkaan itkemään. Onneksi omassa elämässä tässä kohtaa oma puoliso tarttui arjen pyöritykseen hetkellisesti jotta itse voin keskittyä lepoon ja rauhoittumiseen. Jälkikäteen olenkin ollut suunnattoman kiitollinen siitä että on puoliso jolle ei ole tarvinnut selitellä eikä todistella että on aivan helvatin loppu. Ilman pyyntöä hän on antanut tilaa, aikaa sekä tarvittavaa olkapäätä. Tämä jos jokin on mielestäni myös iso rakkauden osoitus.
Mutta se tärkein; oma ÄITI. Se kaikkein tärkein kuuntelija, ymmärtäjä, lohduttaja ja avun tarjoaja. Ihminen, joka on läsnä elämässä joka hetki vaikka on kilometrien päässä. Ihminen, jolle voi aina soittaa. Ihminen, jonka luokse on aina tervetullut. Oman äitini läsnäolo ja elämääni kuuluminen korostui isän poismenon jälkeen suuresti. Isän sairastaessa äidin kanssa juteltiin ahdistusta pois, isän kuoleman jälkeen annettiin tukea puolin sun toisin ja tänä päivänä jaetaan ne ilot ja surut vielä enemmän kuin ennen koska tekemissä ollaan viikoittain ja puheissa päivittäin. Miten tärkeitä ne hetket onkaan jotka vielä saa oman äidin kanssa viettää 💗
Oma isäni kuoli parisen vuotta sitten. Aika oli raskas ja oman surun lisäksi oli huoli lähimmäisten surusta. Mitenkä äiti jaksaa elämänkumppanin poismenon, miten omat lapset käsittelevät pappan kuoleman ja miten veli suree isän kuolemaa ilman että käy liian raskaaksi. Mutta yhdessä pääsimme ohi vaikeimman ajan, koska olemme perhe joka tukee, auttaa ja välittää toinen toisistaan.
Pidetään huoli toinen toisistanne . Yhdessä on parempi.
Kommentit
Lähetä kommentti